Oma vastineeni suureen ruokavaliokeskusteluun

Vähärasvainen ruokavalio… Vähähiilarinen ruokavalio… Ravintosuositusten mukainen ruokavalio… Atkinssonin ruokavalio… Vegaani ruokavalio… Raakaruoan ruokavalio… Ja mitä lie vielä semmosia, jotka ei nyt tähän hätään tule mieleen? :O Vähemmästäkin menee pieni pää sekaisin!

Tuntuu, että kenen kanssa tahansa puhuu niin kaikki tuntuu kannattavan jotain omaa juttuaan ja se oma juttu on just se paras ja kaikkien pitäis syödä just sillä tavalla. No siis joo… Ei ole mitään väärää uskoa omaan juttuunsa ja kertoa siitä muille. On hienoa, että on löytänyt semmosen tavan syödä, että oma kroppa tykkää siitä ja siitä tulee hyvä olo. Mutta kuinka moni oikeasti tulee miettineeksi sitä, että toimiiko se ruokavalio sitten sillä kaverilla, kenelle omaa ruokavaliotaan suosittelee?

Televisio on nykyään täynnä erilaisia kuntoiluohjelmia, laihdutusohjelmia, elämäntapaohjelmia, treeniohjemia ja dokumentteja, joissa jokaisessa kerrotaan aina jostain tietystä tavasta syödä ja paasataan kovaan ääneen, että ”tämä on nyt se ainoa oikea tapa syödä”. Tuntuu, että jokaisessa ohjelmassa hoetaan ehkä kuuluisaakin pohjalaista verbin taivutusta: Moon oikias, soot vääräs, noon vääräs, moomma oikias, tootta vääräs ja noon aivan mettäs.

Oon tätä ruokavalioasiaa mietiskellyt varmaan viimeiset 15 vuotta mutta viimeinen niitti oli tällä viikolla esitetty dokumentti siitä, kun eräs suomalainen liikunta-alan ammattilainen testasi ravintosuositusten mukaista ruokavaliota. Toisaalta myös taannoin esitetty asiaohjelma kolmesta naisesta, jotka puhuivat sen puolesta, että ikuinen laihduttaminen pitäisi lopettaa ja alkaa elää. Molemmat ohjelmat olivat aivan loistavia ja pointsit tekijöille niistä!

 

Väärät ravintosuositukset?

Ensiksi mainitussa ohjelmassa koehenkilö totesi ravintosuositusten mukaisen ruokavalion olevan itselleen täysin väärä ja aivan varmasti näin oli. Jotenkin ohjelmasta vain jäi sellainen maku, että koska se ruokavalio ei sopinut hänelle, se ei voi myöskään sopia muille? Kyseinen koehenkilö oli ns hyvässä lihassa, eli paljon salitreeniä oli takana ja lihakset sen mukaiset. Hän koki, että suositusten mukaisessa ruokavaliossa oli hänelle aivan liian vähän energiaa ja sen takia hän oli jatkuvasti väsynyt. Epäilemättä oli aivan liian vähän energiaa, koska mitä suurempi lihasmassa – sen enemmän energiaa tarvitaan sitä liikuttelemaan, sehän on luonnon laki!

Mutta entä jos koehenkilönä ois ollut tavallinen yleismies Jantunen, joka ei syö normaalisti salaattia kuin pari kertaa viikossa, käy kerran viikossa juhlimassa kosteissa merkeissä, syö pizzaa, kebabia ja hampurilaisia ja hoitaa kuntoaan lähinnä käymällä kerran viikossa pelaamassa golfia tai biljardia ja riehaantuu kolme kertaa vuodessa 80 kilsan fillarilenkille potien sen jälkimaininkeja viikon? Varmasti ruokavalion muutos olisi ollut hänellä aivan yhtä suuri kuin tällä liikunta-alan ammattilaisella – mutta vain parempaan suuntaan! Uskallan väittää, että tässä tapauksessa koehenkilö olisi päin vastoin laihtunut sen 5 kiloa 30 päivässä, mitä tämä ammattilainen oli saanut lisää massaa. Luulen myös, että yleinen vireystaso ja hyvinvointi sekä veriarvot olisivat parantuneet.

Halusin tuoda tuon aspektin esiin, koska kaikki on suhteellista! Jälkimmäinen Jantunen ei tarvitse niin paljon energiaa kehonsa liikuttamiseen, koska lihasmassa on pienempi, siten hänelle riittää myös pienempi ravinnosta saatava energiamäärä.

Ohjelmassa haastateltiin myös ravintosuositusten mukaisen ruokavalion puolestapuhujaa, joka myönsi, että nämä ovat vain SUOSITUKSIA.

Siinä! Ei tarvitse siis niitäkään noudattaa pilkulleen, koska suositukset ovat vain ohjearvoja, joista jokainen voi ottaa käyttöön hänelle itselleen sopivat asiat. Kun tehdään jotain suosituksia tai ohjearvoja niin ne on pakko tehdä jonkun keskiarvon mukaan. Siinä ei voida ottaa huomioon yksilöllisiä poikkeavuuksia. Etenkään syömistä koskevissa suosituksissa ei voida ottaa makutottumuksia huomioon. Itse en vaan kertakaikkiaan voi sietää raejuustoa tai purkkimaitoa, josta myös vatsani oirehtii. Kalakin menee vain rajoitetussa määrin. Ohjelman koehenkilö söi muuten kalaa ravintosuositusten mukaan ja koeajan aikana hänen hyvien rasvojen arvo laski kehossa verrattuna siihen, minkä hän saavutti omalla ruokavaliolla. 😉

 

Hyväpaha laihduttaminen

Jälkimmäisessä ohjelmassa käytiin keskustelua siitä, että kannattaako laihduttaminen? Ohjelmassa esiintyvät henkilöt olivat lopettaneet laihduttamisen, hyväksyneet itsensä ja elivät täysipainoista ja TERVETTÄ elämää. Laihduttamisen lopettamisen jälkeen kaksi heistä oli hoikistunut huomattavan paljon, koska elävät täyttä elämää ja nauttivat siitä ja totesivat, että jos olisivat tajunneet lopettaa laihduttamisen jo aiemmin, olisivat todennäköisesti paljon hoikempia nyt, koska jokaisen laihdutuskuurin jälkeen kilot tulivat takaisin extrojen kera. Kolmas haastateltava oli sairastunut syömishäiriöön, koska ei mielestään kelvannut yhteisölle sellaisena kuin on.

No tässä päästään jälleen yhteiskunnan paineeseen. Jokainen haastateltavista olivat kokeneet, että eivät kelpaa ympäröivälle yhteiskunnalle sellaisena kuin ovat ja siksi laihduttivat. Mutta mitä väliä oikeasti on sillä, mitä yhteiskunta ajattelee? Ja ajatteleeko ympäröivät ihmiset oikeasti, että tietääköhän tuo, että minkä näköinen on? No jotkut ehkä ajattelee, mutta onko sillä väliä? Millainen sitten pitäisi olla, että kelpaisi yhteiskunnalle? Pituus pitäisi olla kaikkien ihmisten keskiarvo, paino kaikkien keskiarvo, hiusten väri keskiarvo, ajatukset keskiarvo, ulkonäkö keskiarvo? Pitäisikö olla hajuton ja mauton – näkymätön ihminen, joka ei poikkea muista ihmisistä? Ei ihme, että masennusta sairastetaan niin paljon, jos oikeasti ajatellaan kaikkia noita kysymyksiä! 😀

Voi kyllä! Minäkin olen laihduttanut ja vieläpä moneen otteeseen ja kyllä, kilot on tullut extrojen kanssa takaisin moneen kertaan! Sitten päässä napsahti. Iski ajatus, että kenenkäs kans mun pitääkään elää koko elämäni syntymästä hautaan? Kenelle mä oon vastuussa itsestäni? Kuka on mun elämän tärkein henkilö? Kaikkiin kolmeen kysymykseen on yksi ja sama vastaus: MINÄ ITSE! Eihän mun herranen aika tarvitse välittää kuin siitä, että mulla itsellä on hyvä olo! Siis joo… on juttuja, joita haluan itsessäni korjata, mut ei se ole vakavaa, vaikka ne eivät korjaantuisikaan. Minä olen terve, olen onnellinen, se olen minä itte! Julius Särkelä! No joo… ei ny ihan Särkelä itte, mut olen silti minä ja se riittää, että mä hyväksyn itse itseni! 🙂 Se ei ole luovuttamista vaan sanoisin että paremminkin kasvamista. Olisi kamalaa, jos ei kohta 34 vuotiaana kykenisi hyväksymään itseään sellaisena kuin on! :O

Minun puolesta kukin saa laihduttaa jos haluaa, mutta miettikää, että minkä takia teette sitä, itsenne vai sen takia, että muut hyväksyisivät sinut? Jos vastaus on jälkimmäinen niin ota huomioon, että aina on ihmisiä, jotka eivät tykkää sinusta vaikka oisit kuinka hajuton ja mauton keskiverto ihminen!

 

Valtavirran mukana vai omaa kroppaa kuunnellen?

Onko tämä syöminen jälleen yksi asia, missä meidän pitäisi mennä valtavirran mukana? 😀 Oma uskontonsa, oma lahkonsa, oma politiikkansa? Siis voi perhonen, kun ärsyttää, kun ei ihmiset voi ajatella omilla aivoillaan enää missään asiassa!!! Mihin se maankuulu maalaisjärki aina hukataan?

Aiemmin jo totesin, että meistä jokainen on yksilö, ei siis voi olettaa, että kaikki ajatellaan asioista samalla lailla tai että samat jutut toimisi kaikilla. Trendiruokavalioita putkahtelee esiin kuin sieniä sateella, mutta toimiiko ne oikeasti kenelläkään muulla kuin hänellä, joka ne on luonut? Nykyään on myös trendikästä käydä ravitsemusterapeutilla tai saada personal trainerilta ruokavalio, jota noudattaa pilkulleen. Eittämättä nuo ovat parempia kuin joku randomisti valittu ruokavalio, koska ne on räätälöityjä, mutta tietääkö se toinen ihminen oikeasti, että mikä sopii juuri minulle?

Nykyisessä hektisessä yhteiskunnassa moni ihminen voi pahoin, koska on kadottanut yhteyden omaan itseen ja omaan kehoonsa. Ei ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan, mitä oma keho viestittää. Aiemmissa artikkeleissa olen jo mielestäni puhunut siitä, että kyllä oma keho kertoo, mitä pitäisi tehdä, jotta voi hyvin. Sama pätee myös syömisessä. Jos vain maltetaan tutustua omaan kehoon niin se kyllä viestittää, mitä tarvitsee. Usein se viestittäminen on samanlaista kuin koiran kouluttaminen: vahvistetaan hyvää käytöstä ja rangaistaan huonosta. Keho reagoi ravintoon, jokaiseen suupalaan, minkä nielaiset. Jos keho on tyytyväinen siihen, mitä on saanut ravinnokseen se voi hyvin ja tuntee olonsa virkeäksi. Jos keho taas ei pidä siitä, mitä sille on annettu se sanoo vastalauseensa – joskus jopa haisevan sellaisen.

Tämän lähes kolmen vuoden aikana, mitä oon treenaillut aktiivisemmin, on todella oppinut lukemaan kehoaan. Kaikki, mitä teen tai jätän tekemättä viestittyy jotenkin kehosta – joko hyvänä tai huonona asiana. Vähitellen, kun treenailu jatkui alkoi myös ruokavalio muuttumaan. Alitajuisesti aloin valitsemaan vanhojen tuttujen ruoka-aineiden sijasta sellaisia, jotka palvelevat kehoa parhaiten. Myös ruokarytmi muuttui siinä ohessa. Nykyään uskallan väittää, että kun on nälkä niin tunnistan sen, mitä keho haluaa… Proteiinivajeen nälkä tuntuu erilaiselta kuin hiilihydraattivajeen nälkä. En osaa kuvailla tuota eroa, mutta kun tunnustelen nälkää niin mieleen ilmestyy mielikuva siitä, mitä haluan syödä. Voi myös olla, että tämä nälän tunnistaminen juontaa juurensa siitä, että vuosikymmenten migreeni on opettanut kuuntelemaan ja tunnustelemaan kehoa – siinä kun pitää se lääke ottaa esioireiden aikana. Olen myös oppinut tunnistamaan, että migreenin jälkeen pitää saada jotain suolaista ja rasvaista, jotta elimistön tasapaino palautuu.

 

Summa summarum

OPETTELE KUUNTELEMAAN KEHOASI, KOSKA SE KERTOO, MITÄ HALUAA SINUN TEKEVÄN! 🙂

Ei sitä oikein tuon paremmin voi sanoa. Ei kannata sokeasti luottaa suosituksiin tai muiden kehittämiin ruokavalioihin vaan kuunnella kroppaa ja käyttää maalaisjärkeä. Siis joo! Jos on hukassa oman kehonsa ja ruokavalionsa kanssa niin noita erilaisia suosituksia on hyvä tutkia ja myös noudattaa palan matkaa! Mutta ei niihin kannata uskoa sokeasti, koska jokaisen kroppa on silti yksilöllinen.

HYVÄKSY ITSESI SELLAISENA KUIN OLET JA ELÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! 🙂

SINÄ olet elämäsi tärkein ihminen. SINUN ITSESI kanssa tulet viettämään koko elämäsi ja vain SINUN mielipiteellä on merkitystä. On aivan turha murhetia asioita, joille ei voi tehdä mitään ja jos voi niin sitten tee ne! Ei sinun arvoasi lasketa sen mukaan miltä näytät, jos nyt et sitten ole malli tai missi. Itse olen nähnyt tuhansia kauniita ihmisiä ikään, rotuun ja ulkomuotoon katsomatta. Heille kaikille yhteistä on hyvä asenne elämään ja se, että ovat sinut itsensä kanssa.

Minä itte – Lizzzie!