Kun keho reagoi…

Kun on kuntoillut, treenannut, valmentautunut ja kehittänyt itseään yli 20 vuotta tavalla, jossa kehollisuus ja fyysisyys ovat pääasiassa, sitä alkaa vähitellen tietämään miten oma keho toimii. Koko ajan silti oppii jotain uutta ja mitä enemmän on kehollisuuden kanssa tekemisissä, sen enemmän tietoa tulee. Oikeastaan kaikki, missä vähänkin käytetään fysiikkaa kehittää myös kehotuntemusta, jos vain osaa sitä kuunnella.

Olen huomannut tästä olleen suunnaton apu ammatissani, jolloin kuulen kehollani, mitä oppilas tekee. Silloin tiedän, tekeekö oppilas oikein ja jos ei tee niin kykenen havaitsemaan ongelman syyn ja siten pääsen korjaamaan ongelmaa.

Toinen asia, jossa kehollisuus on ollut vahvasti yhteistyökumppanina on hierominen. En ole tuntenut kropassani hieroessa, että mikä hierottavalla on ongelmana, mutta olen tuntenut sormillani jos jokin ei ole ollut kuten pitää. Toisaalta jos hierottava on kertonut jostain ongelmastaan, olen kyennyt ”siirtämään” ongelman omaan kehooni ja sitä kautta kyennyt paikallistamaan ongelman alkupisteen ja voinut pureutua korjaaman sen.

Nyt kuitenkin olen huomannut, että olen jälleen astunut askeleen eteenpäin kehollisuudessa… Katsoessani ihmisiä heidän liikkuessaan, olen alkanut tuntemaan omassa kropassa, jos heillä on jokin ongelma, joka huonontaa elämänlaatua!!! :O Eräänä iltana olin lenkillä ja eräästä kadunkulmasta tuli eteeni nuori tyttö. Hän käveli kolmisen metriä edelläni ja kykenin seuraamaan hänen liikkumistaan aika pitkään ja tarkasti. Muuten hän käveli samaa tahtia ja sujuvalla askeleella kuin minä, mutta huomioni kiinnittyi hänen vahvasti ulospäin kääntyneisiin jalkateriin. Lähes välittömästi tunsin reisissä, pakaroissa ja alaselässä jäykkyyttä, jota ei sillä lenkillä ollut ollut aiemmin. Tunne myös katosi, kun tyttö kääntyi eri reitille. Toinen viimeaikainen huomio oli Linnan juhlia seuratessa. Huonoryhtiset ihmiset saivat väsymyksen tunteen leviämään selkään, joka samalla tapaa katosi, kun henkilö katosi kuvasta.

En tiedä liittyykö tämä jotenkin empaattisuuteen, herkkyyteen vai perustuuko kaikki yksinkertaisesti opittuun ja omaksuttuun tietoon? Hyvin suuri mahdollisuus on myös, että tämä johtuu kaikista noista kolmesta. Sinänsä varsin hyödyllinen ominaisuus ja tiedän, etten ole ainoa, jolla on tämä ominaisuus.

Onko muilla kokemusta asiasta?

 

-Lizzzie

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *