Migreenin kanssa naimisissa, omat oireeni. – osa 2

Kuten tuossa migreeni-sarjan ensimmäisessä artikkelissa totesin, migreeniä ja sen oireita on niin montaa plaatua kuin mitä on ihmisiäkin. Koska minulla ei ole henkilökohtaisesti kokemusta kenenkään muiden kohtauksista, kerron tässä nyt vain omista oireistani. Mielelläni kuulen muidenkin kokemuksia asiasta, joten purkakaa mieltänne kommenteissa. 🙂

Käsittelen vaiheittain tämän minun pahemman kohtauksen, eli vasemman puoleisen kohtauksen. Lähdetään liikkeelle nyt ihan alusta, elikkäs…

Esioireet

Oma kohtaukseni alkaa monesti täysin puskista ilman mitään ennakoivia oireita. Auraoireita en ole kokenut kuin kerran elämässäni silloin, kun piti kohtauksen aikana ajaa autolla – yöllä – hirvirikkaalla tiellä. Onneksi en ollut matkassa yksin vaan saatoin sanoa ystävilleni, että sanokaapas sitten jos puskista tulee joku tielle, koska itse näin punaisia palloja näkökentän laidoissa. 😀 Vahingosta viisastuu ja en ole tuon jälkeen juuri kohtauksen aikana ajellut.

Esioireena olen monesti huomannut olevani poikkeuksellisen tuottoisa! Lenkki tai jokin muu treeni sujuu loistavasti, fyysinen kotityö tuntuu kevyeltä tai sitten on vain muuten aivan loistava fiilis. Tämä olotila ei tule jokaisessa kohtauksessa vaan olo voi olla täysin normaali tai täysin päinvastainen, mutta silloin se liittyy lähinnä niihin ilmanpaineen vaihteluihin.
Tuon armottoman draivin jälkeen tuleekin sitten armoton väsy. Haukotuttaa, mikään ei huvita ja makeaa voisi syödä kaksin käsin. Vähitellen hartiaseutu ja niska alkavat jomottaa, korvaan pistää ja poskionteloa tuntuu pakottavan. Sen jälkeen alkaa hiljalleen hiipivä kipu otsassa. Tai ehkä kipu on väärä sana, koska se on vain sellainen tunne, että ”nyt se pää tulee kipeäksi”. Tunne on vähän samanlainen kuin jos on kauan nojannut polvellaan johonkin kovaan kulmaan ja se tunne alkaa kalvaa. Tässä vaiheessa alkaa olla viime hetket ottaa lääke, jotta kipu pyörtää ilman, että kohtauksesta joutuu kärsimään yhtään.

Ensimmäiset 6-8 tuntia

Tämä on sellaista aikaa, jolloin kipu vähitellen kehittyy ja voimistuu. Välillä tuntuu, että kipu pyörtää varsinkin, jos on jotain mielekästä tekemistä, kunnes jälleen nipistää otsasta. Haukottelu jatkuu ja olo on kuin ois valvonut kaksi vuorokautta putkeen. Lisäksi minut tapaa vähän väliä painamasta tai koputtelemassa otsaani ja yritän vain keskittyä siihen että selviän toimistani. Tässä vaiheessa kipua voisi verrata siihen, kun ohutta 2 tuuman naulaa painettaisiin kalloon tuossa toisen kulmakarvan reunassa otsan keskikohdassa. Poskea, leukaperiä ja korvaa jomottaa edelleen ja toki tuntuu välillä myös tuolla päälaella sekä niskassa, kallonpohjan reunassa, mutta tässä vaiheessa kipu keskittyy lähinnä otsaan. Otsan, korvan, posken ja leukaperien jomotus liittynee pään kolmoishermon tulehdustilaan, jonka epäillään osaltaan aiheuttavan migreeniä. Kolmoishermo kiinnittyy korvan tienoilla ja siitä kulkee haarat juurikin otsaan, poskeen ja leukaan, tästä löytyy kuvia netistä.

Järjellä ajatellen päälaen jomotus liittyy siihen, että kun kolmoishermoa jomottaa ja leuoista kulkee toisia hermoja ylös päälalle, se aiheuttaa kipua myös siellä. Kallonpohjan jomotus taas johtunee siitä, kun tuo epäkäslihas jumittaa kohtausten aikana. Mene ja tiedä… Epäkäslihaksen osuus kohtauksiini selvisi, kun olin migreenin takia lääkärin määräämässä fysioterapiassa. Tuohon aikaan ohjasin kuntoliikuntaryhmiä ja kerran pidin keppijumppaa eräälle ryhmälle ja yhden liikkeen aikana kipu jysähti otsaan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Seuraavan kerran, kun menin fysioterapeuttini luo kerroin tuosta tapauksesta ja näytin, mitä tein, kun kohtaus alkoi. Sen oli läpimurto! Sain jumppa ja venyttelyohjeet ja sen jälkeen kohtaukset alkoivat harventua. 🙂

Jos lääkettä ei ole ehtinyt ottamaan ensioireitten aikana, kohtaus voi vielä pyörtää, jos sen ottaa tämän vaiheen ensimmäisten tuntien aikana. Toisinaan selviän noin 4-6 tunnin kohtauksella, jos ehdin ottaa lääkkeen heti, kun varsinainen kohtauskipu alkaa. Kun kohtaus on edennyt tarpeeksi pitkälle vatsa ei enää sulata aineita normaalisti, joten lääkekin jää vain vatsaan pyörimään, eikä pääse jatkamaan matkaa ohutsuoleen ja imeytymään kehoon. Eli tietyn vaiheen jälkeen ei enää kannata lääkettä ottaa. Nämä 6-8 tuntia ovat myös se hetki, kun on pakko hoidella itsensä johonkin paikkaan, missä voi rauhassa potea kohtauksen.

Jälkimmäiset 6-8 tuntia

Tässä vaiheessa siis pitäisi olla turvallisesti omassa sängyssä, peiton alla ja nalle kainalossa. 😉 Muuten voi olla kyllä todella tuskaista menoa.

Tuossa taitteessa kipu jysähtää ihan todella kovana ja paheneminen vain jatkuu ensimmäiset 4-6 tuntia. Tässä vaiheessa kipu kasvaa siitä 2 tuuman naulasta 5 tuuman naulaan. Olen kehittänyt itselleni migreeniasteikon, jolla arvioin kohtauksia:

  1. Asteen migreeni on niin lievä, että kykenee oikeasti jotain tekemäänkin
  2. Asteen migreeni on aavistuksen verran kovempi ja siinä mielellään lopussa jo haluaa lepäämään, koska olo on huono.
  3. Asteen migreenejä on kahden laisia, pahoinvoinnilla ja ilman. Kipu on jo sellaista, että viimeiset 6-8 tuntia pitää todellakin jo olla levossa, koska ei vaan kykene tekemään mitään. Pahimpia kiputunteja lukuun ottamatta kykenen nukkumaan. Tässä migreenissä saattaa todellakin olla pahoinvointia, mutta se yleensä riippuu siitä, mitä on syönyt ennen kohtausta.
  4. Asteen migreeni tulee yleensä pahoinvoinnin kanssa. Kipu on kovaa ja pahoinvointi on läsnä. Pahoinvointi lyö yleensä päälle, jos yhtään liikahtaa, joten viimeiset 6-8 tuntia menee lähinnä yhdessä asennossa maaten. Pienikin ärsyke on hirveä.
  5. Asteen migreeni on se kaikkein pahin. Tässä vaiheessa kipu on sellaista että jos pysähdyt, oksennat. Eli tällainen kohtaus menee vuoteessa kierien, ähkien, huutaen ja kiroten.

Kohtauksen huippu on tämän vaiheen viimeiset 2 tuntia. Kipu on tämän vaiheen alussa sellaista, kuin sitä 6 tuuman naulaa painettaisiin otsasta läpi, kunnes alkaa se autuas aaltoiluvaihe. Kipu aaltoilee ensin otsan, päälaen ja kallonpohjan välillä, kunnes väliin tulee lyhyitä kivuttomia jaksoja. Vähitellen nämä kivuttomat jaksot pitenevät ja vähitellen saa nukuttua pätkiä kipuaaltojen välillä. Lopulta uni armahtaa ja saa nukkua kivun pois. Kylmä, märkä rätti on tässä vaiheessa erittäin hyvä ystävä! <3 Kohtauksen aikaisemmissa vaiheissa rätti tuntuu suorastaan inhottavalta, mutta tässä se lievittää kipua.

Jälkimainingit

Tämä vaihe on ehkä se, minkä kaikki joskus krapulaa poteneet tunnistavat. Tukka on kipeä! 😀 Eli ne kohdat, joissa migreenikipu on ollut, tuntuvat aroilta ilman, että olisivat aidosti kipeät. Tukkakivun määrä riippuu siitä, kuinka voimakas kohtaus on ollut ja jos on ollut oikein paha kohtaus, migreenikipuakin voi vielä välillä säteillä tässä vaiheessa. Olo on todella kuin krapulaisella. Mieli tekee suolaista ja rasvaista ruokaa ja sitä voisi syödä PALJON! 🙂 Kahvi maistuu myös hyvälle, kuten karkitkin. Yleensä raskaan ruoan ja kahvin yhteisvaikutus vie sitten tuon tukkakivunkin pois ja koko kohtaus on ohi. Tämän vaiheen kesto riippuu siitä, kuinka pitkä paasto on ollut. Jos migreeni on ollut jo herätessä ja edellinen ateria ollut ”se eilinen iltapala” niin aineenvaihdunnan tasoittuminen kestää jopa tunteja, mutta välillä tähän ei tarvitse kuin puoli tuntia, kunnes olo on normaali.

Oikean puoleinen migreeni

Tämä on siis yleensä sellainen, etten mä sitä oikeastaan edes huomaa. Kipu on paljon lievempää ja tähän ei koskaan liity pahoinvointia. Monesti vain huomaan jossain vaiheessa jos otsassa vihlaisee, että jaha, taitaa olla migreeni. Pääosa migreeneistäni on yleensä vasemmalla puolella. Näitä toisen puolen migreenejä ilmestyy usein pahimman kohtauksen jälkeen, joten epäilen, että se liittyy jotenkin niskajumiin, koska kohtauksen aikana ei tule muistettua olla ihan kaikista ergonomisimmissa asennoissa potemassa. 🙂

Ai niin! Ja kun se migreenikohtaus on ohi, NIIN SE OIKEASTI ON OHI! Ei tartte kysellä, että mikä on vointi, koska jos sanon, että kohtaus on ohi, niin siinä ei ole voinnin kanssa enää yhtään mitään tekemistä! UGH!

 

Tässä kaikki tällä kertaa! Vielä taitaa yhteen artikkeliin olla asiaa, joten kohta lisää asiaa! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *