25 vuotta migreenin kanssa naimisissa. Toiset mokomat vielä edessä? – osa 1

Migreeni tuntuu olevan suuri mysteeri. Etenkin niille, jotka eivät sitä itse sairasta se tuntuu olevan niin kummallinen asia, ettei migreenipotilaan käytöstä ja sairauden luonnetta kyetä ymmärtämään. Olen kyllästynyt tähän ja siksi vuodatan nyt tähän sarjan artikkeleita, joissa kerron periaatteessa kaiken minkä tiedän tästä mystisestä sairaudesta.

Migreeni on ollut mitä ilmeisimmin jo vuosisatoja, ehkä vuosituhansia ihmisten riesana. Joskus menneinä vuosisatoina tällaiset akuutit, voimakkaat päänkipukohtaukset diagnosoitin hysteriaksi. Onhan se toisaalta vaikea ymmärtää, että miksi joku on muutaman tunnin niin kipeä, ettei kykene tekemään mitään ja sitten paranee kuin taikaiskusta. Toisaalta jotkut ovat saattaneet käyttää migreenin/hysterian oireita keinona välttyä epämieluisilta velvollisuuksilta, esimerkiksi parisuhteeseen liittyvissä asioissa ja sen takia migreeni on sanana saanut ehkä jopa tabumaisen merkityksen. 😉 Oman migreenini oireista kirjoitan jossain toisessa osassa lisää.

 

Perinnöllinen häiriö

Duodecimin Terveyskirjastossa kerrotaan migreenistä (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00047).

”Migreeni on kohtauksellista päänsärkyä aiheuttava sairaus, joka johtuu periytyvästä häiriöstä aivorungon hermotumakkeissa. Sitä esiintyy yhdellä kymmenestä aikuisesta, enemmän naisilla kuin miehillä.”

Äitini kertoi, että isäni äiti sai migreenin tyylisiä päänsärkykohtauksia, jolloin hän sitoi huivin tiukasti päänsä ympärille ja monesti antoi ylen. Voin hyvin samaistua noihin oireisiin, vaikka migreenin oireita on toki niin paljon erilaisia, kuin on ihmisiäkin. Sisarellani ja minulla oli tapana kutsua näitä kohtauksia kaupunkipäänkivuksi, koska ne usein ilmenivät, kun teimme jotakin erikoista, esimerkiksi kävimme juurikin ostoksilla lähikaupungissa. Migreeni-sanaan tutustuin ensimmäisen kerran, kun lääkäri diagnosoi pikkuserkullani, joka on siis isäni äidin puolelta sukua, migreenin ja hän sai lääkityksen kohtauksiin. Tämä tapahtui joskus ala-asteella, mutta en osannut yhdistää päänkipujani migreeniin vielä tuolloin. Näiden todisteiden perusteella voi päätellä, että olen siis perinyt tämän sairauden.

Migreenikohtauksia, eli niitä kaupunkipäänkipuja olen saanut siis ihan lapsesta asti, en muista, koska ne ovat alkaneet – pitäisi ehkä kysyä äidiltä, mutta ensimmäinen konkreettinen muisto kohtauksesta oli kesälomareissu Mäntyharjulle, jolloin ensimmäisenä yönä istuin äidin kanssa mökkisaunan lauteilla ja annoin ylen niin kauan kunnes kohtaus meni ohi. Monet lapsuuden muistoni liittyvätkin hyvin läheisesti migreeniin. Aina kun tulee puhetta jostain lapsuudessani tapahtuneesta jutusta kommenttini on: ”niin silloin, kun mul oli se migreeni!”

Oman migreenihistoriani pahin kausi taisi olla viidennen luokan syksyllä, jolloin sain jostain syystä joka ikinen lauantai migreenikohtauksen. Heräsin siihen, kun pää oli kipeä ja siinä menikin koko päivä sitten makoillessa. Se oli aivan hirveää! Varsinaisen diagnoosin ja kohtauslääkityksen sain 2007 syksyllä, kun päätin, ettei tämä voi enää jatkua näin! Oikea lääkitys löytyi ja nykyään joudun kärsimään täysimittaisen kohtauksen vain pari kertaa vuodessa.

 

Migreeni on sairaus!

Näin minä asian koen, sillä migreeni ei rajoitu vain kohtauksiin vaan se on mukana arjessa jatkuvasti. Se on kuin mikä tahansa muu aivosairaus, jonka kanssa vain tulee oppia elämään.Lohduttavia seikkojakin on: ensinnäkin ei ole todettu, että migreeni aiheuttaisi akuutteja aivosairauksia, esimerkiksi infarkteja tai verenvuotoja; lisäksi eräs neurologi lohdutti meitä migreenipotilaita sanomalla, että meistä tuskin tulee koskaan alkoholisteja, koska meillä on krapulat jo omasta takaa. 😉

Olen naimisissa ja kumppanini nimi on Migreeni.

Tuo edellä oleva lause oli ehkä elämäni tärkein oivallus taistelussa migreeniä vastaan. Tajusin, että minun tulee elää sen kanssa sopusoinnussa – en voi tehdä aina siten, miten tuntuisi hyvältä, vaan pitää ottaa huomioon myös tuo kumppani. Se on välillä äärettömän raivostuttavaa!!! Mutta vähitellen sitä on oppinut toimimaan aivan automaattisesti oikein, eikä migreeni enää rajoita elämääni kuten ennen.

Olen siitä onnellinen tapaus, ettei minun tarvitse migreenin takia esimerkiksi vältellä mitään ruoka-aineita. Tunnen sellaisia, joilla esimerkiksi pähkinä laukaisee kohtauksen. Ainoa ruoka-aine, jonka olen todennut aiheuttavan migreeniä minulla on punaviini, mutta koska en muutenkaan pidä siitä niin se ei rajoita elämääni mitenkään. 🙂 Toinen juttu, mistä olen onnellinen on se, ettei migreenini näytä olevan yhteydessä kuukautiskiertooni. Vaikka sen lyhyen jakson aikana, jolloin käytin yhdistelmäpillereitä, kohtaukset ajoittuivat taukojakson kolmanteen päivään, nyt ilman pillereitä kohtaukset eivät näytä ajoittuvan mihinkään kuukautiskierron päivään.

Asiat, joiden olen kokenut laukaisevan kohtauksen ovat nestehukka, stressin tai jännityksen laukeaminen, korkea- ja matalapaineen nopeat vaihtelut, lihasjumi, että en syö säännöllisesti (varsinkin aamupäivällä) sekä se, että riehun hiespäin silloin aamupäivällä. Sisareni kanssa olemme pohtineet asiaa ja päätelleet, että nuo kaksi viimeistä kohtauksen aiheuttajaa johtuvat siitä, että yö aiheuttaa lyhyen paaston ja aamupäivällä kestää hetken, että neste- ja hivenainetasapaino palautuu. Iltapäivällä ja illalla voi syödä miten haluaa tai olla syömättä ja riehua mielin määrin. Luultavasti viidennen luokan lauantaimigreenit johtuivat nimenomaan siitä, kun viikon aiheuttama stressi laukesi.

Nuo mainitsemani tekijät aiheuttavat tietenkin pieniä rutiineja, joita minun tulee noudattaa:

  • Säännölliset elämäntavat ja säännöllinen päivärytmi. Tämä jatkumo on ehkä kaikkein tärkein keino rajoittaa kohtausten määrää. Päivien tulisi mennä suhteellisen hyvin aina saman kaavan mukaan, koska pienikin muutos aiheuttaa stressiä.
  • Tulee syödä säännöllisesti ja varsinkin kesällä muistaa juoda tarpeeksi.
  • Lomalla tulisi varata ensimmäinen lomapäivä siihen, että makaan migreenissä hotellihuoneessa, koska matkustamisen aiheuttama stressi yleensä aiheuttaa kohtauksen.
  • Fyysisesti raskaat kotityöt pitää ajoittaa vasta iltapäivälle tai illalle, jotta voi huoletta ne tehdä.
  • Aamulenkillä pitää pitää järki päässä, eikä kiskoa silmittömällä tempolla eteenpäin. Tämä pätee myös hellesäiden treenaukseen.
  • Kuntoilussa tulisi edetä eteenpäin kirpun askelein, koska ylettömän raskas treeni saattaa laukaista migreenin – luultavasti juuri neste-hukan tai lihasjumin takia.
  • Saunominen tulee hoitaa järjen kanssa ja ainakin nauttia tarpeeksi nestettä ja välillä viilentää päätä vedellä.
  • Stressiä ja jännittäviä tilanteita tulisi välttää tai opetella käsittelemään rennommin. Tämä on haastavaa, koska olen luonnostani stressaaja ja jännittäjä.
  • Lihaksisto tulisi pitää kaikkina aikoina hyvässä kunnossa treenauksella sekä venyttelyllä ja muulla lihashuollolla. Tämä on haastavaa varsinkin silloin, kun tulee flunssaa tai muuta sairautta, jolloin ei voi liikkua normaalisti.
  • Aurinkolasit ovat parhain ystäväni. Niitä tulee pidettyä kesät talvet ja jopa pilvisellä säällä sekä sateella, jos pilvipeite on ohutta.
  • Tietenkin pitää aina varata mukaan vettä ja ne lääkkeet, jotta pääsee ehkäisemään orastavan migreenin etenemisen.

Ainoa asia, mihin en voi itse vaikuttaa on nuo ilmanpaineen vaihtelut. Olen todennut, että nopeat vaihtelut tuntuvat päässäni. Jo pari tuntia ennen ilmanpaineen vaihtumista kykenen sanomaan, millainen keli on tulossa. Kerran olin kuoroharjoituksissa ja ilma oli aivan hirveä! Vettä tuli kaatamalla mutta sanoin ystävälleni, että parin tunnin päästä on pilvetön taivas. Harjoituksista lähtiessämme aurinko paistoi ja oli kuin koko sadetta ei olisi ollutkaan. 😀

Miten sitten tunnen nämä muutokset? Korkeapaineen tunnen lähinnä niskassa ja kallonpohjassa jomottavana kipuna ja sykkeenä. Matalapaineen oireet ovat muuten samanlaiset, mutta tunne on päälaella – kuin joku painaisi päälakea alaspäin koko ajan. Näistä ylivoimaisesti pahempi minulle on korkeapaine. Kohtaus tulee lähes varmasti, jos en silloin ota lääkettä. Koska sään herraan ei voi vaikuttaa niin noina rajujen vaihteluiden päivinä pitää vain ottaa rennosti ja odottaa, että paine jälleen tasaantuu.

 

Artikkelin seuraavassa osassa käsittelen oireita ja mielelläni otan kommenteissa teidän omia kokemuksia migreenistä.

To be continued…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *