Vähän väliä armoton nälkä ja väsy

Ensimmäiset lähes kaks viikkoa uutta ohjelmaa takana ja otsikosta voi lukea tähdellisimmät tuntemukset. Fiilis on hyvä ja kroppa on vastannut treeniin toivotulla tavalla, mutta vaatiihan tämä totuttelua. Tähdellisimmät elementit tässä kunto-ohjelmassa ovat aamulenkit, hiljalleen lisääntyvä hölköttely ja juokseminen ja niitä tukevat lihaskunto ja muut harjoitteet huoltoa, venyttelyä ja lepoa unohtamatta. Treenimäärät ovat vaihdelleet päivästä riippuen 30 minuutista lähes kolmeen tuntiin ja luonnollisesti lepopäivä on täyttä lepoa. Huippupäivinä treenimäärään sisältyy myös venyttelyt.

Aamulenkit ovat olleet aina meikäläiselle todellinen kirosana! Puolimarathonille treenatessa niitä oli harrastettava, jotta kroppa tottuisi aamulla liikkumiseen, koska tapahtuma alkoi klo 9.00. Luonnollisesti tein ne lenkit samalla intensiteetillä kuin minkä tahansa muun lenkin (virhe) ja lähes poikkeuksetta sain kärsiä niinä päivinä migreenikohtauksen…
Nyt lähdin siitä ajatuksesta, että aamulenkin tulee olla rauhallinen vaikka sykkeiden pitikin pysyä aerobisessa. Tuskaahan se on aamu-unisena lähteä ennen aamupalaa LENKILLE!, mutta yllättävän hyvin tämä on mennyt – täytyy myöntää. Hiki on irronnut ja vain yhden kerran migreeni on kolkutellut aivolohkossa, mutta meni lääkkeellä sitten ohi. Kestona olen pitänyt 30 min – voi olla liian lyhyt, mutta minulle tämä tuntuu olevan aivan riittävä.

Hölköttely on mennyt myös mukavasti. Viikkoon olen sisällyttänyt yhden lenkin, jossa yritän juosta mahdollisimman pitkän ajan yhtämittaisesti. Sunnuntaina sain kokoon 30 min! Hitaasti, mutta varmasti! Siitä taitaa olla ainakin seitsemän vuotta, kun viimeksi olen juossut noin pitkään yhteen menoon. Lisäksi olen tehnyt intervalliharjoitusta, jotta saan lenkkien tahtia hieman rikottua. On se vaan kivaa tuo hölköttely! 🙂

Kolmantena lenkkimuotona tulee tehtyä pitkiä kävelylenkkejä joko sauvojen kanssa tai ilman. Sykkeet näillä on lenkistä riippuen aerobisessa tai vielä matalammalla, jos teen palauttavaa. Fillari pitäis saada kondikseen, että vois välillä sillä kuitata näitä pitkiä lenkkejä ja kesällä sitten luonnonvesiin pulikoiman! 🙂

Lihaskunnon kanssa onkin sitten oma ongelmansa, kun tällä hetkellä ei ole varaa käydä sellaisella salilla, jossa ei olisi homeongelmaa… Kotikonstein saa kuitenkin tehtyä aika monipuolista treeniä, joka vastaa jopa punttisalitreeniä, se vain vaatii hieman kekseliäisyyttä! 😉 Näiden vajaan kahden viikon aikana olen tehnyt kehonpainoharjoituksia ja normaalia punttijumppaa, mutta myös tunkiojumppaa ja rautakankijumppaa. 😀 Tunkiojumppa piti sisällään vastapunnerruksia pihlajassa roikkuen, kun ei löytynyt mitään sopivaa rekkiä mistään, sekä punnerruksia entisen lantalan juuri sopivalla korkeudella olevaa reunusta vasten. Rautakankijumppa taas toimi aivan perinteisen punttisalin tankojumpan tapaan sisältäen esim. pystysoutua ja jalkakyykkyjä. Hyvät jumpat oli! Suosittelen!

Otsikko liittyy lähinnä viime viikkoon, koska tän viikon alku on ollut kevyempi. En sitten tiedä, että oliko ne nuo aamulenkit, jotka sai aineenvaihdunnan niin kiihtymään, että vaikka söi kuinka paljon päivän aikana ja säännöllisesti niin aina ehti tulla nälkä ennen seuraavaa ruokailua. Ainakin 6 kertaa päivässä tulee syötyä ateria – tuntuu, ettei vähempi riitä. Tällä viikolla olin tuolla landella käymässä ja mahdollisuutta myöhäiseen iltapalaan ei ollut, joten aamulenkit eivät onnistuneet. Tänä aamuna olin jälleen pirteänä ylhäällä ja tassuttelemassa tutun 3 km. 🙂

Väsy oli kanssa huomattava! Monena päivänä tuli nukuttua päikkärit jos se vain oli mahdollista. Huipentuma tuli perjantai-iltana, kun kesken venyttelyn totesin olkkarin nukkamaton niin mahdottoman pehmeäksi ja mukavaksi, että meinas uni tulla. 😀 Lauantain pidinkin sitten täysin lepona ja se kannatti, koska sunnuntaina tuli tuo loistava hölköttelylenkki tehtyä. 🙂

Sokerihiirenä olen yllättynyt siitä, että koko tänä aikana ei juuri ole tehnyt mieli mitään makeaa! Karkkia en ole syönyt koko tänä aikana ja ainoat makeammat ovat olleet viinirypäleet – jopa jäätelö on jäänyt kaupan pakastealtaisiin. 🙂

Tässä mietteitä tähän asti. Yritän kirjoitella jatkossa useammin, jotta tuntemukset ovat hyvässä muistissa. Tosin seuraava artikkeli taitaakin käsitellä elämää migreenin kanssa.

To be continued…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *