Miksi moinen blogi?

Hieman taustaa ilmeisesti pitäisi tähän ensin kirjoitella so here I go!

Olen 32 vuotias nainen, joka on elämänsä aikana ehtinyt harrastamaan kuntoilua laidasta laitaan. Seitsemän vuotta harrastin aktiivisesti kilpa-ammuntaa ja olin jopa ehdolla maajoukkueeseen, kunnes onnistuin hajottamaan aseeni ja ennen kuin sain sen takaisin korjauksesta olin siirtynyt elämässä eteenpäin, joten ampuminen jäi. Eräässä elämäni vaiheessa olen myös neljä vuotta toiminut kuntoliikuntaohjaajana, joten sitä on tullut tutustuttua lajiin jos toiseenkin. Nykyään olen laulaja ja hyvä peruskunto on laulajalle aivan yhtä tärkeä ominaisuus kuin urheilijallekin.  Yli kolmikymppisenä olen todennut, että kropasta löytyy jo jos jonkinmoista kremppaa ja kolotusta.

Joulukuussa 2013 heräsin sitten siihen todellisuuteen, että vuosien saatossa hankittu vankka niska- ja hartiaseudun jumi vain paheni pahenemistaan, eikä sitä saanut laantumaan vaikka kuinka venytteli ja hieroi. Joulunalusviikolla päätin sitten ottaa kovat otteet käyttöön ja kaivoin käsipainot kaapista. Ensimmäiset pari päivää meni armottomassa lihasjumissa edelleen ja siihen päälle lihakset olivat vielä punttijumpasta arat. Olin pyrkinyt aikani välttelemään punttijumppaa, koska pelkäsin niskajumin vain pahenevan ja edellisestä puntteilukerrasta oli siis vierähtänyt jo tovi.

Sitkeästi kuitenkin jatkoin tätä uutta kuntoiluintoa: kävin lenkillä, puntteilin ja venyttelin ja parin viikon päästä huomasin, että se alkoi tehota! Jumien aiheuttama pakotus niskassa, harteissa ja käsien lihaksissa oli kadonnut ja lihakset reagoivat paljon paremmin sekä jumppaan, venyttelyyn että hierontaan. Olo ja mieliala paranivat siinä samassa rytäkässä ja kuntoilun nautinto palasi.

Maaliskuussa 2014 olin lähdössä ystävän kanssa kuuntelemaan konserttia ja valitsin vaatteita päälleni. Kokeilin edellisenä syksynä tekemiäni housuja ja totesin, että eihän nämä enää pysy päällä! Tuolloin sain kaventaa jo noin 6 cm housujen ympärysmitasta pois ja puolta vuotta myöhemmin olisi ollut kavennettavana toinen mokoma, mutta löysiin housuihin oli tullut ryttyjä, jotka olivat hiertyneet rikki, joten housuja ei voinut enää korjata. Oli yllättävää jo tuolloin maaliskuussa 2014 huomata, että pelkkä niskan ja hartioiden hyväksi tehty treenaus oli aiheuttanut sivutuotteena hoikistumista. 🙂

Nyt lähes puolitoista vuotta myöhemmin olen päässyt aloittamaan aivan uutta kunto-ohjelmaa, jonka tähtäimeksi olen valinnut sen, että jossain vaiheessa juoksen 10 km suhteellisen järkevään aikaan. Olen harrastanut juoksua aiemminkin, ja jopa pari puolimarathonia käynyt läpi, tosin niistä oli kävelyä melkein puolet, koska tapahtumakin oli ”Marathon vaikka kävellen”. Syksyllä 2014 pääsin jälleen aloittelemaan juoksemista ja olen sitä viritellyt tässä koko talven ajan.

Tarkoitukseni on tämän blogin avulla mietiskellä ja tsempata itseäni uuden kunto-ohjelman parissa ja jos saan tällä motivoitua myös joitain muita niin vielä parempi juttu! Enjoy the ride!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *